Matti Kankaanniemen kirjoituksen pohjalta (RV 5) kyselee Maria Kela ansiokkaasti termin "helluntailiturgia" käyttämisestä ju­ma­lan­pal­ve­luk­siem­me kehittämisessä (RV 6). Mielestäni termi soveltuu käyttöön hyvin, mutta tarvitsee rinnalleen helluntailaisuutta laajemman ja myös historiallisesti syvemmän näkökulman.

Päivittäinen hiljaisuus ja mietiskelevä rukous ovat hyvin tärkeitä elämässäni; ne auttavat minua muistamaan kuka olen, sekä olemaan rehellisempi itselleni. Näin sanoo liet­tua­lais­taus­tai­nen Birute Briliute, joka opettaa katekeesia ja kristillistä kasvatusta Birminghamissa sijaitsevassa Maryvale-instituutissa.

Kuten Anssi Tiittanen kirjoittaa (RV 28-29), kristillisissä nuortentapahtumissa on meneillään oikea hiphop-buumi. Tämä buumi on osa laajempaa nuo­ri­so­työ­kult­tuu­ria, joka nostaa musiikin merkittävään rooliin seurakuntien nuorten hengellisenä kasvattajana.